Hawksin vuoden poikajuniorina viime kauden päätteeksi palkittu Kalle Laakso ei halua liigapelaajaksi ehdoin tahdoin. Hän haluaa ansaita liigapaikan Hawksin kanssa.
Hikeä ei säästellä, kun Hawksin miesten edustusjoukkue valmistautuu kohti alkavaa Divari-kautta kotikentällään Myllypuron Haukanpesässä. Katseet ovat tarkkaavaisia, jokaiseen pallokosketukseen mennään keskittyneellä otteella, eikä kulmaväännöistäkään puutu fyysisyyttä, vaikka harjoituksista kyse onkin.
Kun kova työnteko taukoaa, hersyy joukkueesta hyvä tunnelma. Hymy on herkässä, kun viime kaudella liigakarsinnoissa sensaatiomaisesti liigajoukkueen pudottanut Hawks tähtää jälleen kohti yhteistä maalia ja alkavaa kautta. Yksi iloisista veijareista on 21-vuotias Kalle Laakso – taitava keskushyökkääjä, jonka moni liigajoukkuekin toivoisi kokoonpanoonsa.
Laakso oli viime kaudella Hawksin miesten Divari-joukkueen pörssihai pistesaaliilla, jolla hän ylsi koko sarjan kymmenen tehokkaimman pelaajan joukkoon. 24 pelaamassaan runkosarjan ottelussa Laakso iski 17 maalia ja antoi 24 maalisyöttöä.
Henkilökohtaiset onnistumiset ja joukkueen viime kauden menestys liigakarsinnoissa kantavat hedelmää, jota joukkue poimii nyt jokaisissa harjoituksissa kasvaneen itseluottamuksen myötä. Ja kun isojen voittojen makuun päästiin viime keväänä, haluaa joukkue sitä lisää.
– Olemme vahvistuneet viime kaudesta ja nälkä kasvaa syödessä. Treeneissä näkee, että joukkue tekee tosissaan töitä sen eteen, että joku päivä noustaan liigaan, Laakso kuvailee tunnelmaa, joka huokuu Hawksin joukkueesta.
Hyvän kevään päätteeksi Hawks onnistui pitämään avainpelaajat riveissään ja sen lisäksi vahvistui täsmähankinnoilla.
– Täytyy nostaa esiin tuoreet EräViikinkien A-nuorten Suomen mestarit, eli Juho Räsäsen ja Sakari Kataja-Rahkon. Heidän tekemistään kannattaa kyllä seurata. He ovat nuoria kundeja ja heilläkin ehkä vähän samantapainen tarina kuin minulla, eli eivät vielä ole löytäneet liigatasolta sellaista roolia, johon pyrkivät, Laakso sanoo.
Nummelan pihapeleistä Sveitsiin tähtipelaajien oppiin
Kalle Laakson tarina salibandypelaajana alkoi Nummelasta. Silloin kolmevuotias vesseli pääsi pelaamaan pihapelejä serkkujen kanssa ja oli sitä myöten myyty lajille.
Pihapeleistä tie vei Viikinkien kerhotoimintaan Vuosaaressa, josta muodostui parin kerhovuoden jälkeen ihan oikea joukkue. Laakso pelasi vuotta vanhempien kanssa SSV:n kakkosjoukkueessa, kunnes jossain kohtaa valmentajat ehdottivat siirtoa kilpailullisemman joukkueen pariin.
Laakson nykyiset Hawksin edustusjoukkueen valmentajat tulivat pelaajalle tutuksi, kun pääkaupunkiseudun salibandya ravistellut Erän ja SSV:n fuusio tapahtui keväällä 2016. Vaikka Jari “Jabba” Nissinen ja John “Pi” Liljelund valmentajana miellyttivätkin jo silloin, ei Laakso kokenut oloaan kotoisaksi kahden erilaisen seurakulttuurin ristipaineessa.
– Siinä kohtaa oli hyvä hetki kokeilla, miltä sähly maistuu Myllypuron ulkopuolella. Oilersissa pelasin B-junnuissa ja olin osa A:n harjoitusrinkiä. Yhden kauden jälkeen loikkasin Tikkurilaan ja Tiikereihin, jossa jatkoin B- ja A-junioreissa pelaamista.
Lukiossa Kalle Laaksolle aukesi mahdollisuus, josta salibandypelaajat yleensä vain haaveilevat. Nummelan pihapeleistä oli kuljettu aikamoinen matka, kun nuori mies huomasi katsovansa maailmantähtien harjoittelua lähietäisyydeltä sveitsiläisen huippuseuran SV Wiler-Ersigenin organisaatiossa. Laakso pelasi seuran junioreissa, jotka harjoittelivat kahdesti viikossa miesten edustusjoukkueen, siis maailmantähtien kanssa.
– Se oli huikea kokemus. Miesten joukkueessa pelasi kolme Suomen maajoukkueen pelaajaa, Krister Savonen, Joonas Pylsy ja Tatu Väänänen. Heidän tekemistään kun seurasi, niin näki mitä laji on ihan absoluuttisella huipulla.
Sveitsin reissu avasi Laakson silmät myös harjoittelun osalta. Palattuaan vuodeksi Tiikereihin ja liigakentille, oli jälleen aika miettiä uusia kehityskulmia. Ratkaisu löytyi pelaajan juurilta, eli Myllypurosta, josta Hawks oli viime vuosina rakentanut vahvan Haukanpesänsä.
– Tajusin sen yhden Tiikereiden liigakauden jälkeen, että en ole ehkä vielä valmis liigaan siinä roolissa jonka haluan, joten oli parempi lähteä hakemaan vauhtia sarjaporrasta alempaa. Haukat vaikutti silloin niin hyvältä paketilta, että Myllypuroon oli helppo palata.
Se, että Hawksilla on miesten pääsarjatason joukkue ja A-poikien SM-joukkue, olivat Laaksolle ensimmäinen ratkaiseva tekijä. Kun olosuhteet olivat muutenkin kohdillaan, oli päätös helppo tehdä.
– Kun kuulin, miten täällä tehdään hommia ja millaiset puitteet täällä oli, niin asia oli selvä. Kuulin kavereilta, että täällä tehdään asiat tosissaan, mutta pilke silmäkulmassa. Siitä tykkään itsekin, Laakso kehuu.
Seuraava taso vaatii panostamista
Ensi kaudella Hawksia ja Kalle Laaksoa odottaa entistä kovempi haaste. Muut Divarin joukkueet tietävät jo joukkueen vaarallisuuden ja Laaksonkin pelinumero on painunut varmasti vastustajan valmennuksen mieleen.
–Sarja on varmasti kovempi, kun kolme liigajoukkuetta putosi viime kauden päätteeksi ja kuusi menee vain pudotuspeleihin. Taistelu niistä pudotuspelipaikoista on kovaa. On tosi kiinnostavaa nähdä, millaiseen iskuun muut joukkueet ovat pelinsä kesällä saaneet.
– Divari on tutusti ollut tasainen sarja ja pudotuspelit vielä ihan oma lukunsa. Mekin näytimme viime keväänä pudottamalla liigajoukkue Karhut jatkosta. Olemme kavereiden kanssa todenneet, että Divari on Suomen viihdyttävin urheilusarja, Laakso kertoo.
Koventuneessa kilpailutilanteessa menestyksen eteen on tehtävä entistä enemmän töitä. Laakso tunnetaan älykkäänä pelaajana, joka nopeassa vauhdissakin pystyy erinomaisen pelikäsityksensä turvin nerokkaisiin ratkaisuihin. Pelkkiin lahjoihin nuori mies ei kuitenkaan halua nojata.
– Koitan koko ajan tehdä asioita paremmin. Jos kaukalossa joku asia mietityttää, niin kysyn koutsilta. Fysiikkatreenissä on myös aina parantamisen varaa. Olen esimerkiksi pyytänyt omakohtaista punttiohjelmaa, jotta voin treenata omallakin ajalla. Seuran treenit ei yksistään riitä, vaan olen koittanut tehdä vapaa-ajallakin jotain, mikä veisi seuraavalle tasolle.
Huhujen mukaan viime kevään onnistumiset herättivät myös liigaseurojen kiinnostuksen ja Laaksoa on kyselty muuallekin. Hawksista lähteminen ei kuitenkaan ole tullut kysymykseen.
– Meillä on jokaisissa treeneissä hauskaa ja hallille on aina kiva tulla, Laakso aloittaa.
– Olen lisäksi viihtynyt niin hyvin, että minulla ei ole mitään syytä vaihtaa joukkuetta. Minulla ei ole mikään kiire liigaan, täällä pystyn kasvamaan rauhassa pelaajana ja tässä joukkueessa on jo oma kasvutarinansa. Olisi hienoa nousta juuri tällä ryhmällä liigaan. Siksi täällä edelleen pelaan, Laakso paaluttaa.
Haukanpesässä meteli yltyy
Harvalla joukkueella on niin tunnistettavaa kotihallia, kuin Hawksilla Myllypuron Haukanpesä. Hallissa yleisö pääsee lähelle pelitapahtumia, mikä teki jo viime kevään kiivaissa liigakarsinnoissa kaukalosta hornankattilan, jossa vastustajalla ei ole helppoa.
Kalle Laakso odottaa jo vesi kielellä ensi syksyä, jolloin yleisö toivottavasti pääsee vihdoin koko kauden ajan runsain joukoin kotikatsomoon koronarajoitusvuosien jälkeen.
– Luotto kotiyleisön vahvaan tukeen on kova, kun menestystä jo viime kaudella tuli. Uskon, että ihmisiä kiinnostaa ja he haluavat tulla katsomaan pelejämme. Pleijareissa oli jo tosi hieno fiilis. Tuo on ihan optimaalinen kotikenttä, kun yleisö on lähellä peliä ja tunnelma tiivis. Toivottavasti jengi löytää tällä kaudella paikalle myös runkosarjassa, jossa ne pudotuspelipaikat ratkotaan, Laakso toivoo.
Viihdyttävää peliä on takuuvarmasti luvassa. Kaukalot rymisevät, yleisö kohahtelee hienoista maaleista ja komeista yksilösuorituksista. Jokaisessa ottelussa nähdään taisteleva haukkajoukkue, Laakso lupaa.
– Näimme jo viime keväänä, että kun tehdään yhdessä hommia ja saadaan hyvä draivi päälle jo runkosarjassa, niin silloin liiganousu on todella realistinen. Jos liigassa olemme ensi kaudella, niin silloin kausi on mennyt napakymppiin. Sitä lähden hakemaan.
– Viime kaudella jäi pari peliä väliin, joten ensimmäinen henkilökohtainen tavoite on pelata ehjä kausi. Toiseksi elän ja hengitän pisteistä, maaleista ja syötöistä. Niitä pitää tehdä. Lisäksi sentterinä puolustusrooli on minulle tärkeä. Tykkään katsoa plus/miinus-tilastoa. Viime kauden lukemat, eli parikymmentä plussalla, olisi hyvä toistaa, Laakso linjaa.
Lue myös